Kuulumiset

28.12 2013
Kesää pukkaa
Edellinen kommentointi oli talvesta joten nyt uusi otsikko voisi olla kesää pukkaa ja järvistä jäät sulaa. Kelit ovat olleet todella haastavat. Kisoja on peruttu järkiään ja mekin on heikosti päästy kisailemaan. Sievin Sisun pk-hiihdot saimme käytyä ja talon marssijärjestys vaihtui hetkellisesti. Seinäjoella pojat kävivät AH-kisoissa joissa peilijään vuoksi joutui menemään tasurilla edellis yön vesisateen johdosta. Tänään kävimme Reisikkäällä pk-hihdoissa, joissa talon sisäinen marssijärjestys taas vaihtui kun tyylinä oli perinteinen, ja hyvä niin, tosin omia suksia en kerennyt saada kunnolla pitämään ajan mennessä tiukille. Reisikkäällä varsinkin käntöpaikka oli niin jäällä että olisi ollut suositeltavaa ohjata lapset kisapaikalta meidän veteraanien ollessa hiihtovuorossa, sillä se ei todella ollut pikkulasten kahtottavaa jäisillä kohdilla kun kankeat vanhukset yritti pysyä pystyssä. Talven kisakausi näyttää jäävän lyhyeksi ja nuoriso kärsii tästä eniten. Keskipohjanmaan tunnettu maakuntaviestikin on sitten siirretty lumitilanteen vuoksi. Varapäivä näyttää aiheuttavan joillekin polemiikkiä. Toisaalta on hienoa nähdä, että hiihdossakin on vahvoja henkilöitä puolin ja toisin ja ainakin lehti saa kirjoitettavaa. Olisihan varapäivä voinut sattua meillekin esim. AH SM-kisojen kanssa yhtäaikaa, mutta siihen olisi ollut suhtauduttava vain niin, että toiseen voi vain osallistua ja mahdollisesti 3 hiihtäjää olisi vain sitten meidän viestijoukkueesta ollut pois. Muistelen että aikanaan Mikaa ja Kuidea haettiin yötä myöten Helsingistä jotta kerkeävät viestiin. Ehkäpä silloin heidän takana oli liian vaatimatonta porukkaa kun eivät tajunneet ehdottaa viestin siirtämistä, mene ja tiedä. Joka tapauksessa harmittavaa, että talvi on nyt tälläinen ja kisoja peruuntuu. Muistutan kuitenkin kaikkia hiihtäjiä, että vaikka olosuhteet ovat ne mitä ovat, pitää kuitenkin jaksaa harjoitella. Mekin olemme käyneet jalkalenkillä ja jopa sauvarinteessä jotta elimistön vire säilyisi. Toivotaan nyt pikaista lumisadetta ja pakkasta jotta kisat jatkuisivat. Myymistäni suksista on tullut hyvää ja positiivista palautetta molempien merkkien osalta ja ilmeisesti hionnatkin ovat onnistuneet kohtuulisesti. Joka tapauksessa hyvää uutta vuotta kaikille sivuillani kävijöille, sekä asiakkailleni. Yritän pysyä sekä hionnoissa että suksien testauksessa ajan tasalla mahdollisimman hyvin, jotta asiakkaani voisivat olla tyytyväisiä palveluihini myös ensi vuonna!
9.12 2013
Vihdoin lunta
Rukan reissukin tuli taas Joonan kanssa tehtyä. Päivisin seurasimme kisoja ja hiihtämässäkin kävimme ihan kivasti. Lauantaina testasin illalla erästä uutta nestepinnoitetta jonka näin viime talvena Salpausselällä MM-cupissa käytössä, mutten saanut sitä silloin vielä kokeilulle. Yllätyin kun neste toimi Lf-vahan päällä niin hyvin että vuosien kokemuksella voitelu olisi tuntemuksellani ollut huipputälli kisoihin. Seuraavana päivänä kävin valmistajan kopilla jossa kuulinkin että kyseistä nestettä oli käyttänyt Hf-vahan päällä päivän kilpailussa useampi maajoukkue. Myös kotona pääsin kokeilemaan voidetta lisää ja toteamaan hyväksi. Rukan antimiksi jäi muutaman voidemerkin käyttämät tällit ja minun pitäisi saada ainakin testiin yksi uusi lupaava voide lähiaikoina. Viikonloppuna sitten saimme koko miedän mieskatras avattua kilpailukausi Lehtimäellä. Takana ei ole ollut virittelyä ja vk:ta on vain muutaman kerran tullut tehtyä. Joona oli selvästi meistä suorutuskykyisin kisoihin joka tiedettiinkin syksyn hyvän vireen jäljiltä. Tarkoitus on viritellä poikia vasta tärkeimpiin kisoihin ja kisailla harvempaan kuin viimevuonna jotta treeniä tulee riittävästi. Vanhan roppa kyllä tarvii lyhyempiä vetoja jotta jotain irtoaa se kyllä tuli huomattua ja meno oli vaikeaa muutenkin. Onneksi Pauli oli virkeämpi kuin viime vuonna mutta tarvii töitä vielä kunnon nostamiseksi ja hieman muutosta treeneihin.
17.11 2013
Kolumnia ja kuulumisia Olokselta
Viikko meni nopeasti Oloksen latuja hinkatessa, ja vanhakin hiihti huikeat 18,5 h, jossa kaksi vk-lenkkiäkin Paulin perässä tämän hetkistä tilanneta tarkkailen. Joona jatkoi sitten vielä valtakunnallista HS-leiriä Rovaniemellä, jonne jätimme hänet tulomatkalla. Ladullahan oli kova kuhina ja iso osa mailman huipuista oli siellä, yhden lenkin kävimme vaihtelun vuoksi tekemässä Levillä. Useita ihmisiä tuli myös jututeltua. Eräs keskustelu jäi mietityttämään ja josta valaisen hiukan lukijoillenikin. Eräälle silmää tekevälle kerroin huoleni että hiihto on nykyään aika kallis laji, ja kohta lajia harrastaa vain eliitti kilpapuolella, vaikka itse olenkin välinemyyjä. Kaveri argumentoi hiihdon olevan halpa laji varsinkin jos molemmat vanhemmat käyvät töissä ja tienaavat keskiverto suomalaisen ansiotulon 2700€/kk. Välinellä pärjää kun laittaa molemmille tyyleille yhdet sukset ja fluorinappeja ja nesteitäkään ei tarvita junioreiden vauhdeissa. Eli kaikkiin varusteisiin saa menemään rahaa 700€, eikä se ole kallista. Kieltämättä olin kokonaisuudesta toistamieltä, mutta en missään nimessä halunnut ruveta asiasta väittelemään, enkä kenenkään mieltä järkyttämään. Tietysti harrastaa voi, mutta minulla oli ajatus kilpahiihdossa, eikä monikaan hopeasompaaja jaksa roikkua mukana jos isä ei laita edes nappia nollakeleillä jossa fluorin merkitys on suurin ja kaveri verryttelee ja kisaa samalla parilla. Oma ajatus on että kaksi paria olisi hyvä olla per/tyyli jos tosissaan kilpailee, ja jonkillaisia fluoripinnoitteita lauhoille keleille. Ei se juniorinkaan innostus kauan kestä jos aina antaa välineillä liikaa tasoitusta jollei sitten ole aivan ylivoimainen. Monelle voi kuitenkin nykypäivänä olla iso asia laittaa tarvittava määrä välineitä, varsinkaan kun esim. tällä syrjäseudulla monikaan ei tienaa tuota keskiverto kansalaisen palkkaa, vielä kun lisätään että perheiden pakolliset menot kuten sähkö- vakuutus, vesi, vuokra, autoilu, ym maksut ovat nousseet kokoajan, kun vielä lisätään siihen että perheille voi tulla äkillisiä muita menoeriä taloudessa, kuten asuntoremontit ja automenot. Itsellä lähinnä oli mielessä nuorten hiihtäjien mahdollisuudet huipulle. Minulla on tällä hetkellä yksi hiihtäjä HS-leirityksessä joka on tänä vuonna maksannut n. 1000€ mutta ensi vuonna jos esim. pääsisi Habita ryhmään niin tulisi maksamaan lähes kolme kertaa tuon summan leirivuorokausien lisääntyessä. Ampumahiihdossa ei ole yksikän pojistani missään leirityksessä vaikka on tullut useita SM-mitalleja. Pienellä paikkakunnalla ei ole suuria yrityksiä useinkaan eikä pieniltä köyhiltä yrityksiltä voi vaatiakkaan sponssorointia joten maksut on maksettava omasta pussista kun seurakin on köyhä.. Toisaalta itse olen ajatellut että meidän vanhempien on maksettava itse lastemme harrastukset tiettyyn pisteeseen, eikä se ole yhteiskunnan velvoite. Kuitenkin maassamme voi olla lahjakaita nuoria hiihtäjän alkuja joiden perheessä on useita lapsia, eivätkä vanhemmat halua, eivätkä pysty tätä rumpaa kustantamaan. Sitten kun tullaan tähän huippu-urheilun kehittämisryhmään jossa oli Kojonkoskea ja Korjusta ym. on aivan samallaista yhteiskunnan rahan tuhlaamista kuin Himasen raportit. Meikäläinenkin olisi voinut järjestää kallonkutistajan olympiaurheilijoille henkiseen valmennukseen, minkä he nyt julistivat suureksi asiaksi. Mieto oli jo kyllä aikanaan opettamassa hurmostilaa ja suggerointia. Karri H oli koiruuksillaan kysynnyt muistaakseni Salt Lake Cityssa että "mitä se suggerointi on."
Olinkin kerran tilausuudessa jossa Juha tästä kertoi. Minun lääke suomalaiseen huippu-urheiluun olisi että toppatakkimiehet hommaisivat niitä sponsoreita että lahjakkaat nuoret saadaan maajoukkue valmennukseen liiton tuella ja lajivalmentajia kävisi piireissä ja seuroissa antamassa valmennusapua, silloin meillä on joskus myös arvokisa menestyjiä. Nuorten arvokisoihin tietääkseni on myös urheilijan itse maksettava kulut edustaakseen suomea niin hiihdossa kuin ampumahiihdossakin, eli voi kysyä ihan oikeasti onko meillä hyvinvointi valtiossa suomessa asiat järjestetty hyvin ja voivatko toppatakkimiehet kulkea kravatti suorassa ylpeänä. Oloksella oli muuten taas iso liuta venäläisiä nuoria ja uskoakseni he eivät olleet treenamassa omilla kustannuksillaan siellä. Tälläisia ajatuksia tuli tuntureilla hiihdellessäni, eikä itsellä onneksi ole ongelmia harrastuksen suhteen kun en haaveile poikeini urheilu-urasta tai menestyksestä, vaan nyky-yheteiskunnassa on tärkeämpi panostaa opiskeluun ja urheilla siinä ohessa omaksi huviksi, ja välineetkin ovat hiukan huokeampia firmani kautta. Silti mieleeni tulee jospa jollain muulla olisi lahjakkaita urheilijan alkuja eikä systeemi pysty auttaman heitä, voisiko jotain parantaa tässä rakkassa lajissamme. Miksei kukaan tee mitään kun olemme selkeästi huonoin pohjoismaakin kun verrataan systeemejä sekä liittoja ja varsinkin kun liiton rakenteet ovat suuret..Rahaa toki löytyy näihin raportteihin, muttei oikeisiin kohteisiin, eli urheilijoihin. Vielä ihmettelen että lajiliitot näissä yksilölajeissa eivät riittävästi ole saaneet hyödynnetyksi menestystä kuten Matti Heikkinen, Kaisa Mäkäräinen tai Jukka Keskisalo ovat niille tuonneet. Toisaalta lajiliittoihmiset eivät näitä asioita tunnusta. Eräs valmentaja Oloksella kertoi minulle, että oli 2000-luvun alussa laskennut 140 hopeasompa voittajaa tai mitalistia ja kuusi heistä oli noussut yleisessä SM-mitalleille, joten useinmiten ne isot menestyjät tulevat parrasvalojen takaa ja siksi olisi tärkeää olla parempi systeemi. Toivottavasti ajatukseni herättelisivät. Suksitestejä kerkesin tehdä kiitettävästi. Rossareissa hiihtoherkkyys oli mielestäni parantunut molemmilla tyyleillä, vaikkakaan viimevuotisissakaan ei ollut valittamista. Yokolla pertsa on täysin uusi ja vanhoja Karhuja huomattavasti paremmat. Pidon saa huomattavasti vähemmällä paremman voidepesän ansiosta ja luisto on parempi kuin ennen. Luistelusuksi ottaa mielestäni enempi kierroksia ja molemman tyylin sukset olivat todella hyviä alamäkeen kun vertasin muihin hiihtäjiin ja vanhoihin Karhuihin varsinkin kun vauhti tulee kovaksi, kuitenkin herkkyys myös nousuun on hyvä.

4.11-2013
Suksia olen taas pitkästä aikaa saanut jonkinverran toimitettua. Rossareita ja nyt myös Yokoista on tullut aikuisten malleja, juniorit Yokoista tulevat vasta loppukuusta. Hieman Yokolla on tuotanto myöhässä, mutta suksia kyllä tulee nyt koko ajan kun ovat saanneet ulkomaan tilaukset nyt lähtemään. Laatu on ollut hyvää ja testaamaan päässeet ovat kehunneet vuolaasti suksia. Varsinkin uusi pertsa on saanut kehuja. Pauli on ollut Muoniossa ja siellä on päässyt hyvin treenaamaan jo suksilla ja testihiihtäjä antaakin sieltä hyvin palautetta. Luistelu Yokoa on päässyt kokeilemaan joka on toiminut todella hyvin, myös viimetalven valkopohja Rossari oli ollut vesikelillä hyvä, juuri se johon hioin kevällä kaksoispesiä kumpaankin painealueeseen. Torstaina menemme sitten koko porukalla Olokselle viikoksi treenaamaan ja uusia suksia testaukseen on nyt sitten lisää minulla mukana. Joona jatkaa sitten Rovaniemellä valtakunnallisella HS-leirillä, joten 11 päivää tulee leiripäiviä. Hiomakiven ja timantin sain vihdoin uuden ja hiomajälkeen olen nyt hyvin tyytyväinen. Skishopilla on nyt sitten facebook sivut Joonan avustuksella. Treenailtu on nyt kohtuu hyvin ja lauantaina kävimme Lakiksen avajaisissa jossa oli reilu kilometrin tykkilatu ihan ok kunnossa ja kolme ampumataulua käytössä. Keskus tulee varmasti nousemaan jatkossa ja Joona oli käynnyt kiertämässä hiihtolenkin jälkeen vitosen kisareitin jota kehui suomen kovimmaksi. THL jääkiekko kausikin on sitten avattu ja ekassa ottelussa tuli jopa syöttöpiste. Eipä muuta kuin kohti Olosta ja suksia toimittelen taas ennakko tilaajille kun tulen sieltä takaisin ja silloin toivottavsti myös junnusuksia alkaa tulemaan tehtaalat.
25.9 2013
Talvi se tekee tuloaan, ja ainakin täällä ovat yöt alkaneet kylmenemään. Jotkut ovat tiedustelleet Kiteen suksitehtaan tilanetta, ja siellä nyt käynneenä voin kertoa seuraavaa. Pari päivää tosiaan siellä meni ja tuotanto pyöri täysillä kahdessa vuorossa ja suksia valmistui koko ajan. Samalla tuli tutuksi rahoituksessa mukana olevia henkilöitä ja nyt näyttää homma olevan huomattavasti paremalla pohjalla kuin Karhun aikana, joten melkeimpä voisi sarkastisesti näin suksen myyjänä kiittää Starttia nimen viennistä, kun nyt näyttää tilanne paljon paremmalta Yokon aikakaudella. Viime viikonloppuna oli ollut ykkösryhmällä suksitesti Vuokatin putkessa ja sieltä kuului positiivisia kommentteja. Uusi pertsan suksi oli saanut paljon kiitosta ja myös pienet parannukset ovat tehneet luistelusuksesta entistä paremman. Kiteeltä menin suoraan Vuokattiin kun Joona oli valtakunnallisella leirillä siellä ja sain itsekkin treenattua hyvän kolmen päivän setin. Seuraavana viikonloppuna juoksimme koko poikaporukka Vattaja hölkässä ja jokainen voitti sarjansa. Viime viikonloppuna Joona oli taas Vuokatissa piirinleirillä. Siellä oli vaaran testijuoksu mennyt ihan hyvin, ja Joona juoksi vitosen testin vaaralle 21.30. Intian lahja suomen kestävyysurheilulle juoksi vielä 20 sekuntia kovempaa joten toivotaan hänellekin hyvää talvea. Paulikin alkaa saada kuntoaan takaisin ja jätti pyhänä kovassa tasuritreenissä meikäläisen mennen tullen kuten pitääkin ja jättihän se Joonankin Vattaja juoksussa, joten toivotaan että syksy menisi nyt paremmin kuin viimevuonna. Reilu viikon päästä vien sitten Paulin taas Muonioon lukioon yhdeksi jaksoksi, katsotaan nyt sitten miten tämä syksy etenee. Uutta hiomakiveä odottelen valmistajalta kuumeisesti jotta saisin koneen hiomakuntoon kun uusia suksia alkaa tulemaan. Kaikki uudet suksethan hion kisakuntoon, jotta suksi olisi heti kilpailukykyinen luiston puolesta, ja valmis kilpailuihin. Eipä muuta kuin odotellaan talvea ja lunta.
30.8 2013
Suksihommat lähenevät käyntiin taas pikkuhiljaa. Rossareita on jo tullut maahantuojan varastoon ja uusia lähetyksiä odottelevat. Yokollakin tuotanto pyörii täysillä. Ensi viikolla menenkin Kiteelle palaveriin kuulemaan uusimmat suunnitelmat. Pari viikkoa sitten olimme Tuusulassa ampumajuoksun SM-kisoissa jossa meni oikein hyvin. Perjantain Pauli ja Joona saivat viestistä pronssia ja lauantain pikakisasta molemmille hopeaa. Sunnuntain tuli sijat 4 ja 5, Pauli jäi mitalista vain 5 sekuntia. Onni paransi ensimmäisissä SM-kisoissaan päivä päivältä ja sunnuntaina tuli sija 17. Sarjassa 13.v oli mukana 53 poikaa ja kun Onni saa olla mukana tässä ikäluokassa vielä kaksi vuotta niin oikein hyvä suoritus. Tässä sarjassa on AAH:lla hyvä joukkue kun saman ikäiset Taavi ja Seeti ovat hyviä ampumaan ja juoksemaan-hiihtämään.. Pojistahan tuli heti hyviä kavereita ja väliajat mentiin milloin frisbeegolfin perässä ja milloin muuten vain. Reissu innosti Onnia treenaamaankin huomattavasti innokkaammin kuin ennen, joten se oli mukavaa nähtävää. Joonan juoksukunto tiedettiin vahvaksi ja suoritukset olivatkin hyviä sunnuntain kisan ensimmäistä ammuntaa lukuunottamatta. Pauli onnistui viime talven pettymysten jälkeen odotettua paremmin ja kevään pitkän huilijakson jäljiltä homma on taas lähtenyt nousuun. Viime lauantaina olimme Onnin ja Paulin kanssa Tomujoen pyyhällyksellä. Onni oli lyhyellä matkalla nuorissa toinen. Minä ja Pauli juoksimme 8 kilometriä ja minä olin kisan neljäs ja Pauli kuudes. Minä juoksin alkukilometrit kärkiporukassa, mutta 3.25 km rupesi tuntumaan ja lopulta keskivauhdiksi tuli 3.38km. Pauli jäi sitten minulle reilusti. Sunnuntain olimme Joonan kanssa Orimattilassa ,jossa juoksi 2000m. Odotukset olivat ehkä liian suuret ja Joonan meno oli hiukan laiskaa. En tiedä tarkkaan oliko jännitystä vai edellisen viikonlopun kova kisailu vienyt parhaan terän. Maanantain kävimme Pajulahdessa testissä, jonka voitti piiriviestistä Salpauselältä tavella. Testi meni hyvin ja tulokset näyttivät että sydän on kehittynyt vahvaksi sekä kaikki osa-alueet olivat tasaisia, joskin hapenotto vahvin. Tuloksissa lämmitti se että harjoittelu on ollut monipuolista ja kehittänyt kaikkia osa-alueita. Testimatolla edellinen kaveri oli Joonaa vuoden vanhempi ikäluokkansa tervintä kärkeä Keravalta. Orimattilan juoksun epäonnistuminen poiki sentään jotain hyvääkin sillä tällä viikolla Joona ja Pauli ovat omaehtoisesti käyneet aamulenkillä juoksemassa ennen koulua, joten ainakin sisua tuli lisää.
5.8 2013
Niin se vain kesä lähestyy syksyä. Pikku reissu tehtiin heinäkuussa Vuokattiin jossa saimme mäkitreenejä. Joona oli puolitoista viikkoa Kuortaneella hiihtoriparilla ja sunnuntaina oli sitten rippijuhlat. Ripari oli mennyt kivasti ja mukavaa oli ollut. Pauli on hyvin nyt pystynyt treenailemaan ja minäkin olen sopivasti hikoillut. Lauantaina minä kävin sitten Kajaanissa veteraanien SM-kisoissa jossa juoksin 800m. Maaliin juoksi 11 kaveria ja alussa lähdin tilastojen valossa kahden kovimman perään. Eka kierros meni n. 1.08. Moukarihäkin kohdalla kaverit hiukan kiristivät ja siihen tulikin pikku rako. Takanatulevat tulivat n.7-8metrin päässä ja pieni hyvän olon tunne tuli että josko tästä tulisi mitalli. Maalisuoralle tultaessa ajattelin sitten että kun olen harvoin näihin yu-kisoihin lähtenyt, niin ei tuota kultaa taistelematta muille anneta. Tiesin olevani nopeassa kunnossa, niin löin nupit kaakkoon n. 700 metrin kohdalla ja menin kavereiden edelle ja voittajana tulin sitten maaliin ajalla 2.16.03. Viimeinen 200m meni n. 31-32 sekkaa. Mitalli olisi tullut myös 40v ja 45.v. sarjassa tuolla ajalla. Reilu kaksi tuntia oli väliä 5000 metrin juoksuun johon vielä lähdin.Juoksin mitalli porukassa, jossa mentiin sopivaa 3.30km vauhtia. Palautuminen ei oikein onnistunut lähes 30:n asteen helteessä kovan kirin jälkeen ja rimpuilin neljä kilsaa ja keskeytin kun olin jäänyt 10 sekunta mitalliporukasta. Hiukan harmitti tuo vitosen epäonnistuminen ja keskeytys mutta parempaan ei nyt pystynyt. Aikaisemminn olen voittanut SM-kultaa maantiekympiltä 35v. sarjassa. Palkintojen jako oli sitten ikimuistoinen kun itse Juha Väätäinen jakoi palkinnot ja voittajana sain Juhan itsensä maalaaman hienon juoksuaiheisen taulun. Yllätyin tästä suuresti ja onhan Juha arvostamani urheilija ja yksi mielenkiintoisimmista huippu-urheilijoista jonka tunnen, jota on mukava jututtaa. Juhan kanssa juttelimmekin ennen palkintojen jakoa kun hän tunnisti minut. Vuosi takaperin hän oli käymässä Vetelissä vaalikiertueella jossa valistin kuntaliitosten mielettömyydestä ja lähidemokratian häviämisestä. Paikallislehti oikein kuvasi kun Juhan kanssa jutustelimme kiihkeästi samoila linjoilla. Valistin euroopan muiden maiden kunta koosta jotka ovat pienempiä kuin nyky Suomessa ja Ruotsin kuntaremontista -70 luvulta jonka voi havaita esim. kun käy Ruotsin lapissa josta ei löydy enään häävisti palveluita ja kylissä on kehitys pysähtynyt kun lähidemokratiaa ei ole. On helppo verrata Suomen puoleen. Jouduin kyllä silloin poistumaan lopulta vähin äänin kun Juha rupesi vaatimaan minua kunnallisvaali ehdokkaaksi. Eihän minulla siihen enään aikaa riitä, vaikka seuraankin kaikenmailman asioita. Palkintojen jaon jälkeen muistutinkin Juhaa asiasta ja lupasi että asioita hoidetaan. Lopulta olin tyytyväinen siitä mitä sain vaikka vitonen epäonnistui, ja täytyy olla tyytyväinen tähän kun vasta juhannusviikolta olen pystynyt akilesvamman takia juoksemaan ja viime kesä meni juoksematta, eikä se vieläkään ole aivan terve.
14.7 2013
Viimein tuli julkisuuteenkin hyviä uutisia Kiteen tehtaan käynnistymisestä, ja tällä hetkellä työt pyörivät siellä vuorossa. Meillä kesä on mennyt treenailujen merkeissä ja juhannuksen jälkeen olimme viikon Levillä treenailemassa. Ohjelmassa oli hyviä jalkalenkkejä, sauvarinnettä ja rullahiihtoa. sauvarinteesä pojat näyttivät kivasti minulle kantapäitä niin kuin kuuluukin, mutta pitkässä rullahiihtonousu treenissä vanhan liha oli vielä sitkeämpää. Sauvarinnetreenin hyvästä kulusta lupasin pojille palkkioksi että saavat juosta "ihimisullavasta" kotio mutta palkkio jäi lunastamatta. Pauli potkaisi varpaansa kantoon pariviikkoa sitten iltarasteilla ja on vasta nyt pystynyt juoksemaan, mutta rullilla ja pyörällä on voinut liikkua. Markkinahölkkä jäi häneltä väliin mutta me muut hölkkäsimme sen. Viikonloppuna nuorten piirihuipentumassa Onni otti pronssia pituudessa ja tonnilla. Joona oli kasilla viides ja 2000m meni mukavasti 6.24.
Ampumatreenejä on myös tehty hyvin, mutta ampumajuoksukisoja emme nyt ole käyneet.
23.6 2013
Kaikille sivuillani kävijöille oikein hyvää juhannusta. Kesä onkin jo pitkällä ja hiihtäjät ilmeisesti jo huhkineet kovasti. Meilläkin on treenailtu vaihtelevasti. Pauli piti keväällä ja alkukesästä pitkän lepojakson kun syksyllä tuli ylikunto. Viimein kesäkuun alussa kun kerkesimme aloittaa treenit, niin tuli kova flunssa johon nyt sitten alkuviikosta saimme lääkekuurin Kokkolasta yksityiseltä. Tältä paikaliselta tk:sta ei apua saannut, ja näyttääkin siltä että ihmiset ajetaan yksityisten palveluiden pariin pikkuhiljaa. Tietysti sitten ne kärsivät vielä enempi joilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen palveluun. Joka tapuksessa nyt kun kuuri alkoi vaikuttamaan niin pikku hiljaa pystyy taas aloittaa kunnon treeniä. Joona on treenannut ihan kivasti ja oli jo Pajulahdessa valtakunnallisella hopeasompaleirillä toukokuun vimeisellä viikolla. Siellä 3000m testijuoksu radalla oli mennyt kohtuudella 10.34 josta toivon mukaan tulee parannusta syksylle. keskipohjanmaan maantieviestissä pojat olivat keväällä myös voittajajoukkueessa. Itsellä on akilesjänne vaivannut kevään taas mutta nyt kovan kuntoutuksen kautta vihdoin olen pystynyt juoksemaan reilun viikon ettei nestettä jalkaan enään tule. Eilen aattona sitten juoksimme perinteisen Pulkkisen 7,4 km juhannusjuoksun muut paitsi Pauli. Joona kiusasi minua viiteen kilsaan asti ja jäi vasta sitten lopulta häviten minulle 30.s. Minä olin 4.s. ja Joona 6.s. Minulla juoksu oli kyllä vaikeaa kun juoksua viimeisen vuoden aikana on niin vähän, mutta hienoa että Joona paransi omaa ennätystään reilusti ja mieluusti katsoisin kantapäitä loppuun asti. Sen voin sanoa että kyllä hiihtäjälle on tärkeää pystyä juoksemaan lenkkejä. Kunto kyllä nousee toisella lailla kun pystyy taas juoksemaan ja kyllä viime talvena itsellä näkyi juoksemattomuus kisavauhdissa, joten lämpimästi suosittelen hiihtäjiä tekemään monipuolisia juoksuharjoituksia muiden treenien ohessa.
30.4 2013
Nyt on sitten virallisesti kisakausi ohi kun Inarikin kisansa sai pidettyä. Me Joonan kanssa olimme Posiolla reilu viikko sitten lopettamassa kisakautta ja ihan kiva reissu oli. Itse sain testattua vesikelin suksia ja voiteitakin. Edellisellä viikolla muokkasin 3 paria suksia vesikelille. Yhdet madalletut Karhut ja kahdet valkopohja Rossarit hioin siten, että tein painealueisiin kaksoispesiä ja jokainen pari parani selvästi. Yhdellä niistä hiihdin ekan päivän alamäkikisan joka oli oikeastan sprintti kun vain viimeinen 15 s. laskettiin kyykyssä ja muuten kauhottiin wassua ja mogrenia. Suksi toimi loistavasti ja hiihdin yleisessä sarjassa kun muuta ei ollut ja hävisin voittaja Häkämiehelle 19 sekkaa ja kisan kakkoselle Similälle 13 sekkaa. Isommilla sommilla olisi voinut työnnöt onnistua sohjossa paremmin mutta sainpahan testattua suksen, joka olikin hyvä ja toimi vielä verryttelyssäkin lopuksi hyvin eikä ruvennut imemään. Joonakin suoritui molemmista päivistä hyvin, varsinkin kun vielä legendaarinen selostaja Anssi Kukkonenkin kuulutti tämän sarjan olevan todella kovan ja jossa oli useita hopeasompamenestyjiä. Sunnuntain kisaan olin ilmoittautunut 45.v. sarjaan ja sainkin kovan kympin kisan. Tässä kisassa hiihdin normipakasta vedetyllä Karhulla, jossa oli minun oma vesikelin hionta mutta ei muuta muokkaamista. Suksi toimi loistavasti, eikä imua tullut lopussakaan yhtään ja sijoituksena kolmas sekä aikakin ihan hyvä verrattuna nuorempien sarjaan, joten suksen toimivuuten olin tyytyväinen. Pinnoitteena molempina päivinä oli jauheen päällä vesikelin neste joka paransi huomattavasti herkkyyttä ja myös luistopituutta. Jotkut hiihtivät harjaamattomalla suksella mutta lauantain testien perusteella päädyin tekemään näin ja olimme Joonan kanssa tyytyväisiä luistoon. Yokosta minulla ei ollut vielä wettipareja joten kisaan ei niitä päätynyt, vaikka toimivatkin oikein hyvin. Ennakkotilauksista vielä on alennuksia ja ihan kivasti tilauksia on jo alkanutkin tulla.
15.4 2013
Tämäkin kilpailukausi etenee lopuille. Viikko sitten kävimme vielä Rokualla samalla meikäläisen synttäreitä juhlien, kun viisi ja kymmentä tuli täyteen. Nyt sitten tapahtui sellaista etten ole ennen kuullutkaan, nimittäin kun minun lähtö läheni , niin kuuluttaja lauloi . "Paljon onnea vaan." Hyvin lauloikin ja toivotteli vielä paljon onnea merkkipäivän johdosta. Huomiohan siinä kohdistui minuun kuin olympiavoittajaan konsanaan. Paulihan se oli käynyt kuuluttajalle vinkkaamassa kyseisestä tapahtumasta ja ekassa mutkassa joku huusi että."On se jo Mäkeläkin vanha ukko". Kisatkin meni ihan kivasti ja oman sarjan voitin, kun toiseksi tuli veteraanien SM-kisoissa neljänneksi tullut ja minut siellä reilusti voittanut. Onni oli neljäs ja Joona 5.s. Pauli ei enään kilpailut. Alkujaan minulla oli tarkoitus hiihtää SM-50km kun synttärit sattui samoihin aikoihin. Olisihan se ollut jokaiselle vuodelle kilometri, mutta loppukevään kunnon heikkeneminen ja pitkät työpäivät, sekä kevään vähäinen harjoittelu vaikutti siihen etten lähtenyt kisaamaan.Viimeiset kolme viikkoa olen sitten kerennyt hieman paremmin treenailla ja olisihan sitä sitten jo jaksanut ehkä kunnialla siitä selviytyäkin. Kontiolahden viidelläkympillä muuten poikien seura kaveri Ahvenistolta Matti Hakala hiihti todella hienosti hopealle. Toivotaan ensi kaudella kehitystä lisää myös tuonne pyssykisoihin. YOKO:t olivat saaneet muuten paljon positiivista julkisuutta Kontiolahdella ja olivathan ne ekassa kisassaan heti kultakannassa kun Jelonen otti voiton Pentsisen kanssa sprinttiviestissä, siis Henkkahan hiihti kisan YOKO:iila. Vesikelin suksia on taas päässyt testailemaan ja lauantaina muokkasin yhden valkopohja Rossarin tekemällä hiomakoneella keulaan ja kantaan ns. kaksoispesiä. Eilen testailin vesikelin kalustoa ja nyt nekin sukset rupesivat olemaan todella kilpailukykyiset. Vielä olemme Joonan kanssa lähdössä Posiolle kisaamaan kuten viime keväänä, jossa myös on hyvä testailla kalustoa.

1.4 2013
Pääsiäinen tuli sitten vietettyä Taivalkoskella hienossa aurinkoisessa talvisessa säässä. Kisat menivät poikien osalta hieman laskukuntoisina ja tärkeintä olikin nauttia kisaluista. Itse hiihdin kaksi ensimmäistä päivää uusilla YOKO:illa jotka toimivat loistavasti vaikkakin nahkiaan keliin olisi voinut hioa hieman pienemmän kuvion. Kuitenkin suksi toimi loistavasti ja edellisviikonlopun sarjani SM-pronssimiehelle hävisin ekana päivänä 10.s. ja toisena 0,9 sekkaa. Viimeiseen 45km pölkkyhiihtoon sitten otin vanhan Karhun johon olin hionnut uuden pienen kuvion jota halusin myös testata, porukka hiihdossahan sen onnistuu hyvin ja keli oli vitinen aikaisin aamulla. Hiihdin kakkosporukassa jossa oli aluksi noin 9 miestä, parikymppisiä ja kolme ikämiestä minä mukaan lukien. Välillä vauhti oli aika leppoista ja huomasin että oma suksi ja toisen ikämiehen scandinaviacupissa kiertänyt Karhu olivat porukan liukkimmat. Lopulta viiimeiset kilometrit vauhtia lisättiin ja tulin porukan keulilla jopa jättäen hiukan muita koko kisan yhdeksäntenä maaliin, voittaen oman sarjan. Hiontakuvio toimi hyvin varsinkin kun kyseisellä suksella en ollut hiihtänyt yhtään kisaa aikaisemmin eikä ollut tykkipari. Kyseistä kuviota tulen myös jatkossa hiomaan asiakkaillekkin ja uusiin tilattuihin suksiinkin ja kokemukseni mukaan ainakin pakkaskeleillä kuvio toimii riippuen minkä kokoiseksi sen tekee. Pojatkin suoriutuivat kisoista hyvin vaikka kunto oli jo laskusuunnassa, ja Onnikin otti viimeisessä kisassa Northugimaisen loppukirin. Reissuseurakin oli hyvää kun perinteisesti olimme Perholaisen ystäväperheen kanssa samalla mökillä.
29.3 2013
Jotkut uskovat noihin kohtalonjuttuihin. Vanhanpiian kohtalona on olla ikuinen vanhapiika ja parantumaton romantikko on ikuinen romantikko ja minun kohtalona on sitten jollainlailla epäonnistua, sauvarikko tms tai sitten hiihtää talven huonointa vauhtia veteraanien SM- kisojen aikaan. Viimeisen kuukauden pitkät työpäivät ja vähäinen treenailu eivät tuottaneet pettymystä tälläkään kertaa ja meno oli takkuista alkumetreiltä lähtien, tuloksena 7.s. sija. Onneksi tämä on mieluista leikkiä ja voi naureskella omille huonoille päivillle, tosin suksi olisi ollut tälläkin kertaa kilpailukykyinen eikä sekään ollut esteenä paremmallle suoritukselle. Niskat eivät kuitenkaan tulleet kipeäksi ajelessa kohden Oulua kun ei tarvinut pää painuksisa ajaa, sillä pojat soittivat parempia uutisia. Joona oli ottanut SM AH-kisoista pronssia ja Paulikin piristyi totaalisella levolla senverran että irtosi 4.s. sija, joka oli tähän tilanteeseen todella hyvä. Hieman paremmalla ammunnalla olisi sijoitukset voineet olla parempiakin molemmilla. Sunnuntaina Joona sai vielä viestistä toisen pronssin ja viikonloppu oli siltä osin hyvä. Alkuviikosta sitten sain molemmille tyyleille uudet YOKOT. Pertsa on parantunut huomattavasti uuden rungon ansiosta ja nyt on helpompi hiihtää vaikka olisi jäykempi pesä. Vapaa on myös parantunut kun sisuskaluja on muutettu ja kanta on sen osalta parantunut. Suksi suorastaan tykkää vauhdista ja on myös herkkä nousuun. Muutoksen ansiosta kanta on lähes paineeton. Kahteen päivään kerkesin hiihtää näillä uusilla 6 tuntia ja samalla tuli sitä huoltavaa lenkkiä mitä en ole kerennyt kuukauteen tehdä.
22.3 2013
No nyt se sitten on julkaisukelpoinen asia että Kiteen tehtaalta loppuu Karhun tuotanto ja uudeksi nimeksi tulee YOKO. Starttihan vei Karhu nimen käyttöoikeuden. Perinteiseen tulee täysin uudistunut suksi jota minäkin olen päässyt jo aika päiviä sitten kokeilemaan ja todella hyväksi havaitsin. Luistelusuksi on sama muutamilla parannuksilla sukseen tehtynä, joten 990:n suosio tulee jatkumaan. Alkuviikosta saan omat testiparit joita voin sitten näyttää ja tietenkin ennakkotilauksia otetaan jo vastaan ensi kaudeksi. Kisakausi kuitenkin vielä jatkuu ja Salpauselän piirien välisessä viestissähän Keskipohjanmaan piiri voitti jossa Joonakin oli mukana nyt sitten taas hiihtäen omien kykyjensä mukaan. K-P piiri näytti taas piirin hiihtotason joten tästä on hyvä ponnistaa kaikkien nuorten ja vähän vanhempienkin hiihtäjien. Edellisen päivän AH SM-kisoissa Kontiolahdessa Joona oli neljäs ja Pauli 8.s Viimeviikonloppuna Himangalla Suomi-Ruotsi maaottelussa ottelun ulkopuolella Pauli oli 6.s ja Joona hienosti toinen. Itse kävin launataina Vimpelissä jossa olin kohtuu hyvin yleisessä 3.s. Keskiviikkona sitten hiihdin tässä Vetelissä pikkukisoissa ja kulku oli talven huonointa joten ilman turhia odotuksia lähden veteraanien SM-kisoihin, joissa tällä kenraaliharjoituksella ja tunteella ainut ilo on osallistua ekaa kertaa poikien 50.v. sarjaan. Pojat sitten hiihtävät AH SM-kisat Oulussa viikonloppuna jonne nyt olemme lähdössä.

6.3 2013
Vanha klisee pätee, että kiireitä on pitänyt. Kisoja on kierretty kiitettävästi. Muutamat ampumahiihtokisat on käyty ja sileän kisoja sitten enempi. Paulin tilanne nyt on niin että syksyn reissu Muoniossa oli kaikinpäin hyvä mutta lenkkivauhti on ollut liian kovaa ja lihaksisto on niin väsynnyt ettei taida palautua tälle talvelle. Tilanteesta ei voi syyttää muuta kuin itseään sillä varoitettu kyllä on mutta kun kivaa oli ollut, niin vauhtisokeus kovassa maastossa oli tosiasia vielä kun kunto oli sinne mennessä hyvä. Syksyllä rupesin jäämään kovissa treeneissä toiseksi mutta nyt meikäläisen voittomarkinaali kympillä on ollut yli kahta minuuttia. Piirinmestaruuskisoissa Joonalle sattui SK Åsen kisojen tapaan hyvä kulku vapaalla ja voitti. Palkintona tuli paikka piirienväliseen viestiin Salpparille ensi viikonlopuksi. Kll:n kisoissa sitten molemmat olivat sijalla 27. Paulille tässä tilassa ihan ok mutta Joonalle vaikka pertsa onkin huonompi niin hiukan alakanttiin. Hopeasommasta sitten Joonalla oli odotukset paremmat mutta kunto oli laskusuunassa ja ehkä odotukset vesittivät hyvän suorituksen. Nyt yritämme korjata tilannetta ja saada hyvän vireen kevään kisoihin. Huomenna lähdemme Kontiolahteen jossa lauantaina AH SM-kisat ja pyhäksi lähdemme viemään Joonaa Salpparille, joten Pauliltakin jä sunnuntain kisa pois. Joona itse halusi valita Salpparin kun hrvoin tulee tällaista tilaisuutta ja Paulikin oli samoilla linjoilla varsinkin kun hänellä ei odotuksia nyt SM-kisoista ole kun kunto on se mikä on, eikä sileänkään SM- kisat nyt kiinnosta. Itse olen hiihtänyt kisoja silloin kun on kerennyt ja ihan kohtuullisesti on mennyt ja viime keskiviikkona ehkä oli jo parempaa menoa Raution puistohiihdoissa kun olin siellä yleisessä toinen. Vielä pitää kuitenkin terävöittää kuntoa vetoharjoituksilla jos meinaa veteraanien SM-kisoissa jotenkin pärjätä. Onni on hiihtänyt myös hyviä kisoja ja saanut hyviä sijoituksia vaikka sarjassa on vuotta vanhempia. Töitä on ollut kivasti ja siitä kiitos asiakkaille ja voiteita sekä suksia olen testannut ahkerasti. Tänään tulee Wintersteigerin huoltomies ja hiukan teemme muutoksia koneeseen jotta saan muutaman haluamani kuvion lisää ja monipuolisuutta niihin, muuten kone on toiminut hyvin ja nykyiset testaamani kuviot ovat toimineet hyvin

11.1 2013
Kilpailukausi etenee kivasti kohden keskitalvea. Uudenvuoden tienoilla klpailimme Ik falkenin kisoissa, jotka menivät hyvin. Onni ja Joona olivat kolmansia, Pauli voitti sarjansa ja minä olin toinen 40.v vuoitiaissa. uudenvuoden aattona olimme Seinäjoella talvikisoissa jossa Onni hiihti ihan hyvin ja Joona kovassa seurassa kuudenneksi. Meikäläiselle osui talven paras meno ja hävisin 35.v sarjan voiton 0,1 sekuntia. Paulille taas tuli kunnon mahalasku ja itseluottamusta piti valaa koko seuraava viikko kaverille. Loppiaisena oli sitten maakuntaviesti Himangalla ja mekin olimme parin välivuoden jälkeen mukana. Viesti meni oikein hyvin ja veteli johti kokoajan B-sarjaa lopulta voittaen sen. Väkeä oli hyvin n. 4000 henkeä + hiihtäjät. Kuulutus hehkutti hienosti meidän joukkuetta viestin aikana ja myös meidän perheen hiihtäjät saivat hyvin esillä oloa. Kallehan tuli aloituksesta kärjessä josta Joona jatkoi hyvin ollen osuusajoissa b-sarjan toinen ja onnistui huonommalla perinteisen tyylilläkin loistavasti. Kuidehan sitten taas otti osuusvoiton ja nuori Iida jatkoi viestiä ennakkoluulottomasti. Pauli hiihti hyvin ottaen osuusvoittolusikan, sekä itseluottamuskin palautui ja Johanna hiihti myös naisten osuuden hyvin. Sitten meikäläisen kohtalona oli vääntää hiihto rautalangasta ja kahden päivän voitelu-urakointi ja aamun monen tunnin värkkäily suksien testauksessa ja pinnoitteiden kokeilussa vei voimat ja puoleltapäivin horjuin kisaruokalaan kerjäämään leipää kun tuli heikotus ja energiavaje. Startista huomasin heti että mitään ei tapahtunut vaikka yritti huiskia. Ensi kerralla jos mahdun joukkueeseen niin aamun kyllä keskityn kisaan mutta, nyt luulin Seinäjoen hyvän kisan turvin jaksavan hyvin, B-sarjan osuusvoittajasta jäin noin minuuttikymmenen sekuntia ja onneksi sain Perhon kiinni. Ari hoiti sitten ankkuriosuuden hienosti jättäen Perhon. Perholaisila tosin olen saanut palautetta kun heidän ankkurille möin joulun alla sauvanremmit jotka hajosivat kesken kisan. Remmien kestävyydelle minäkään en mitään voi ja onneksi Perholaiset ovat maltillista kansaa, joten eiköhän tästä.
Nyt olemme lähdössä Hämeenlinnaan ampumahihtokisoihin ja Pauli hiihtää 19.v sarjassa ase selässä kun kisat ovat nuorten karsintoja, saas nähä tuleeko kylmää kyytiä.